Uuranmäen teos on videoinstallaatio jonka kolme osaa täyttävät näyttelysalin melkein kokonaan. Itse muotokuva, kookas sivukuva Ojasen kasvoista, on rakennettu savilaatoista jotka kuivuessaan voivat pudota lattialle, ehkä luhistaen koko hahmon kolmiviikkoisen näyttelyn aikana. Saven mureneminen on perinteinen metafora elämän hetkellisyydestä, mutta tässä tapauksessä myös kannanotto muotokuvan ikuistamisen välttämättömyydestä. Taiteilija on puhaltanut hengen saviveistokseensa digitaalitekniikan avulla. Kaiuttimista kuuluu tasainen hengitys ja savipatsaaseen heijastetaan videokuva Ojasen kasvoista. Projektio on visuaalisesti onnistunut ja antaa hyvinkin elävän ulkonäön muotokuvalle, videokuvan silmät jopa räpyttelevät ja liikkuvat.

Teoksen toinen osa on suuri valkokangas johon on muotoiltu kaksi kättä. Tämän päälle heijastetaan videokuva koskesta tai vesiputouksesta, jonka tunnelmaa vahvistaa ääninauhalta kuuluva pauhu. Virtaava vesi on traditionaalinen vertauskuva elämän ja luovuuden virrasta, ja sen yhteys muotokuvan kohteen elämänvirtaan on ilmeinen. Välillä videossa näkyy peilikuvana kaksi virtaa, jotka kohtaavat. Kohtaamista ja koskettamista ilmaisevat myös kankaaseen muotoillut kädet ja niiden katsojaan päin ojennetut kämmenet, joiden voidaan nähdä symboloivan myös taiteen tekemistä ja luovaa työtä. Käsien liikkumattomuus ja muuttumattomuus nopeasti virtaavassa vedessä muodostaa kontrastin joka herättää mielikuvan taiteen jatkuvuudesta tai kenties jostain vieläkin suuremmasta, ehkä jopa jumalallisesta luomistyöstä. Kun videossa vesi virtaa yhteen suuntaan, näyttää siltä kuin kädet liikkuisivat sen yllä, ja tämä kuvakieli on ehkä tarkoituksellisesti raamatullista.

Näiden kahden kookkaan osan välissä on teoksessa ylhäältä tuleva valokeila, johon ihminen voi asettua tarkastelemaan ja tutkimaan itseään seinällä olevasta peilistä. Näin tehdessään hän myös asettuu esille muiden tarkasteltavaksi ja alttiiksi kriitikille ja mielipiteille.

Uuranmäen teos on visuaaliseti vaikuttava ja monitasoinen tutkielma elämän, kohtaamisen ja taiteen luonteesta, jossa taiteilija on onnistunut luomaan virkistävän uudenlaisen muotokuvan. Lisäksi teos on hyvä osoitus itse taiteen evoluutiosta, sillä se perustuu perinteisiin elementteihin kuten saveen, kankaaseen ja valoon, joiden päälle on nykyaikaisilla työkaluilla luotu aivan uusi ulottuvuus.

”Kirjailija-filosofi Eero Ojasen muotokuva” on esillä Mältinrannan Taidekeskuksessa 29.5.-19.6. 2010.