Lotta Svärd perustettiin vuonna 1921 tukemaan suojeluskuntien maanpuolustustyötä. Talvi- ja jatkosodan aikana lotat toimivat moninaisissa tehtävissä sotatoimialueella ja kotirintamalla. Järjestö toimi syksyyn 1944 asti, jolloin se rauhansopimuksen ehtojen perusteella lakkautettiin.

Näyttely kertoo Lotta Svärd -järjestön ja sen jäsenten tärkeästä roolista viime sotien aikana. Siinä annetaan puheenvuoro myös seitsemälle lotalle, jotka kertovat nuoruutensa toiminnasta ja haastavasta työstä vaikeissa olosuhteissa. Näyttelyyn haastatellut Lotat ovat paikalla näyttelyn avaustilaisuudessa Vapriikissa 12.9. klo 14-16.

Näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Tampereen suojeluskunta- ja lottamuseo, Pirkanmaan lottaperinne ry ja Vapriikki. Näyttely kiertää eri kohteissa Tampereella talven 2011-2012 aikana.

Lotta Svärd -yhdistyksen tarkoituksena oli sääntöjen mukaan avustaa maan suojeluskuntia terveydenhoidolla, ruuanlaitolla, varustuksia valmistamalla ja varoja hankkimalla. Talvi- ja jatkosodan aikana lotat vapauttivat noin satatuhatta miestä rintamalle korvaamalla miehet sellaisissa maanpuolustuksen tehtävissä, joissa ei tarvittu tai käytetty aseita.

Lotta Svärd oli myös kasvatus- ja kulttuuriyhteisö. Pikkulotat olivat 8-16 -vuotiaita tyttöjä, joiden toiminta Lotta Svärd -järjestössä oli verrattavissa tämän päivän partiotoimintaan. Pikkulotat harjoittelivat tärkeitä taitoja kuten ensiapua, muonitusta ja vaatehuoltoa.

Sota-aikana lottia työskenteli sota- ja kenttäsairaaloissa, kenttäapteekeissa, laboratorioissa ja erilaisissa toimisto- ja huoltotehtävissä. Joukkojen muonitus oli lottien laajin tehtäväalue niin rauhan kuin sodankin aikana. Rintamalla lotat muonittivat sotilaita sekä kenttä- ja sotasairaaloiden potilaita.

Lotta Svärd 90 vuotta
Suomalaisten naisten tahdon- ja voimannäyte Vapriikissa 13.9. - 2.10.2011