Kuvanveistäjä Laila Pullinen on Suomen taidetta 1960-luvulla uudistaneen Maaliskuulaiset- ryhmän perustajajäseniä ja keskeisiä suomalaisia informalisteja. Pullinen tunnetaan parhaiten juuri veistäjänä, mutta hän on koko uransa ajan myös piirtänyt ja soveltanut erilaisia tekniikoita tussilaveerauksista ruskoliitupiirustuksiin. Sara Hildénin taidemuseon näyttely on ensimmäinen taiteilijan koko uran kattava piirustusnäyttely. Näyttelyn tiedotustilaisuudessa Laila Pullinen lahjoitti Sara Hildénin säätiölle buto-tanssijoita kuvaavan teoksensa Danse Ténébreuse vuodelta 2004.

Laila Pullisen piirustuksia luonnehtii intensiivinen ja dramaattinen tunnelma sekä voimakas iikevaikutelma, jonka saa aikaan eloisa viivankäyttö. Vaikka piirustusten kuvakieli on modernistinen, siinä on myös runsaasti klassisia vaikutteita ja suurin osa teoksista on esittäviä. Teosten koko vaihtelee intiimeistä pienikokoisista tussiteoksista lähes kaksimetrisiin ruskoliitupiirustuksiin.

Ensimmäiset piirustukset saivat alkunsa Rooman taideakatemiassa 1960-luvun alussa. Pullinen kuvasi tussilaveerauksissa alastomia naismalleja klassisissa asennoissa. Sama aihemaailma jatkui ja kehittyi myöhemmin Suomessa toteutetuissa Helena- ja Nada-sarjoissa. 1970-luvun lopulla Pullinen piirsi tutkielmia keskeisimmistä veistoksistaan kuten Mata Hari -sarja, Love, Itämeren tytär, Liekki ja Arktinen Afrodite. 1980-luvun alussa hän alkoi työstää balettiaiheita, joissa mallit on kuvattu klassisissa balettiasennoissa ja 1990- ja 2000-luvuilla hän on mm. tulkinnut uudelleen taidehistorian suurten mestareiden teoksia sijoittamalla alastoman naisen tilalle objektiksi miehen.

2000-luvun keskeisimmäksi sarjaksi nousee tunnelmaltaan eroottinen Buto. Piirustusten aiheena on Lyonin tanssin maailmanmestaruuskilpailuissa nähty japanilaisen parin esittämä tanssi, joka kuvaa naisen kuolemaan päättyvää rakkaustarinaa. Sarja on toteutettu punaliidulla lumppupaperille.

Monipuolinen näyttely esittelee myös laajan valikoiman Laila Pullisen pienoisveistoksia. Esillä on mm. nuoren taiteilijan rahapulassa kirjasinmetallista tekemiä figuureita sekä abstrakteja romumetalliteoksia 1950-luvulta, italialaisvaikutteisia pronssiteoksia 1960-luvun alusta, tuttuja balettiaiheita, pieniä veistoksia Mata Hari -sarjasta ja pienoismalleja ja jälkitutkielmia ympäristötaideteoksista ja muista monumentaaliteoksista.

Laila Pullinen on aktiivisesti tuonut uusia kansainvälisiä virtauksia suomalaiseen taiteeseen. Hän vapautti rohkeilla kokeiluillaan kuvanveiston muotokielen ja laajensi ennakkoluulottomasti sen materiaalivalikoimaa. Pulliselle on myönnetty useita merkittäviä tunnustuksia kuten Pro Finlandia -mitali ja hän on edustanut Suomea Venetsian Biennalessa 1964. Helsingin juhlaviikkojen Vuoden taiteilijaksi hänet valittiin 1975. Pullinen on myös Suomen Kuvanveistäjäliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja (1990-93) ja ensimmäinen naispuolinen taiteilijaprofessori (1990-95).

Museon alakerrassa on esillä Sara Hildénin säätiön kokoelmaan kuuluvia Maaliskuun ryhmän teoksia. Maaliskuulaiset uudistivat 1950-luvun idealismin ja kansallisen ekspressionismin perinnettä ja liittivät suomalaisen taiteen ajankohtaisiin eurooppalaisiin taidevirtauksiin. Laila Pullisen, Jaakko Sieväsen, Reino Hietasen ja Esko Tirrosen lisäksi ryhmään kuuluivat Kimmo Kaivanto, Kauko Lehtinen, Ahti Lavonen, Ulla Rantanen, Mauri Favén, Heikki Häiväoja, Harry Kivijärvi, Kain Tapper ja Mauno Hartman.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu teos Laila Pullinen: Piirustuksia ja runoja.

Avoinna ti-su klo 11-18. Suljettu 24.-26.12. ja 1.1.2011 ja avoinna klo 11-16 23.12. ja 31.12.
Liput 6/3 e, alle 7-v. maksutta, eläkeläiset ja ryhmät (vähintään 10 hlö) 5 e/hlö, työttömät 3 e.
Opastus 46 e, ennakkovaraus puh. (03) 5654 3500. Maksuttomat opastukset sunnuntaisin klo 13 (ei 26.12.).