Visavuori on kultakauden taiteilijan, kuvanveistäjä Emil Wikströmin (1864-1942) rakentaman kodin ja ateljeen, sekä hänen tyttärenpoikansa, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen (1920-1999) työtä esittelevän Kari-paviljongin muodostama museokokonaisuus.

Kari Suomalainen on kaikkien aikojen tunnetuin suomalainen pilapiirtäjä. Hän piirsi päivän piirroksia Helsingin Sanomiin yli neljä vuosikymmentä, minkä jälkeen ura jatkui vielä itsenäisten paikallislehtien pilapiirtäjänä. Kari oli loistelias piirtäjä, mutta myös kielellisesti erittäin lahjakas ja pilapiirroksissa nämä kaksi ominaisuutta pääsivät oikeuksiinsa. "Hyviä taidemaalareita on paljon, mutta hyviä pilapiirtäjiä vain muutamia", sanoi Kari- joka ei vaimonsa Lippe Suomalaisen mukaan ollut mikään vaatimaton mies.

Kari ei jäänyt pelkäksi nimimerkiksi, vaan hän nousi henkilönä julkisuuteen piirrostensa takaa. Kari Suomalainen keikkuikin suosituimpien suomalaisten äänestystilastoissa vuodesta toiseen kymmenen kärjessä. Hänen tapansa yksinkertaistaa vaikeatkin poliittiset keskustelunaiheet sai kansan nauramaan ja hänen kansanomaiset hahmonsa, kuten Rysänperän sotaveteraani Vilho Pahka, saattoivat laukoa poliittisesti varsin epäkorrekteja lausuntoja huumorin varjolla.

Karin maine luotiin jo hänen uransa alkuvaiheessa 1950-luvun alkupuolella, kun Eljas Erkko vannotti että, "sen pojan piirroksiin ei sitten kosketa". Ja niin Kari sai aivan rauhassa arvostella vaikkapa Neuvostoliittoa: asia, joka oli monilta lehtimiehiltäkin kielletty! Euroopassa ja erityisesti Amerikassa havahduttiin ihailemaan nuorta suomalaista pilapiirtäjää, joka kylmän sodan jaloissa, pikkuisessa Suomessa Neuvostoliiton kyljessä uskalsi piirtää arkailematta.

Kansainväliset aiheet jäivät Karin uran loppupuolella vähemmälle, mutta sen sijaan hän onnistui nostattamaan tunnemyrskyjä monissa kotimaisissa aiheissa: luonnonsuojelu, naispappeus ja suomalaisten harjoittama pakolaispolitiikka olivat erityisesti sellaisia aiheita, joihin liittyvät piirrokset aiheuttivat ihastusta ja vihastusta. Ilkeilyssään Kari oli kuitenkin hyvin tasapuolinen: kaikki saivat osansa eikä hän päästänyt itseään sen helpommalla. Kari oli mm. Suomen tunnetuin luulosairas, josta hän pystyi vääntämään vitsiä piirroksissaan vaikka arkielämässä luulosairaus oli vaikea seuralainen.

Kari lahjoitti pilapiirrostuotantonsa, n. 8000 piirrosta, Visavuoren museosäätiölle, joka rakensi niitä varten Kari-paviljongin vuonna 1990.

Juhlanäyttely paneutuu Kari Suomalaisen persoonaan, mutta pääosan saavat kuitenkin pilapiirrokset. Mukana ovat myös vuonna 2009 Kaikkien aikojen Kari-äänestyksen kymmenen eniten ääntä saanutta piirrosta, jotka olivat:

• Joulukatu eli Kuokkavieras syntymäpäiväkesteissä (1954)
• Olemme tulleet Hölmölään (1990)
• Alzheimer (omakuva kahvinkeitossa, 1989)
• Täyskäsi (1974)
• Sienitietous (1978)
• Tappi auki (1962)
• Jumalan kämmenellä (1955)
• Musta ukko (omakuva, paljon eri kuvia)
• Puistosetä (1962)
• Volga (1958)

Huomiota herättävää kymmenessa kärkipiirroksessa on, että peräti kolme piirroksista on 1950-luvulta ja ja kaksi 1960-luvun alkuvuosilta. Vaikka pilapiirros on parhaimmillaan aamukahvin ääressä juuri siinä tilanteessa, mihin se on piirretty, saattavat jotkut kuvat piirtyä ikiajoiksi lukijoiden mieliin.

Kari Suomalainen täyttäisi 90 vuotta perjantaina 15.10.2010. Juhlanäyttely avautuu tuolloin ja viikonloppuna 16.10.-17.10.2010 museonjohtaja Pälvi Myllylä tarinoi Karista uudessa näyttelyssä. Opastukset klo 12. Museo ja Kahvio avoinna klo 10-16.