Ehdokkaat ovat:

• Videotaiteilija Adel Abidin - syntynyt 1973 Bagdadissa, asuu ja työskentelee Helsingissä
• Kuvataiteilija Terike Haapoja - syntynyt 1974 Helsingissä, asuu ja työskentelee Helsingissä
• Kuvataiteilija Hannaleena Heiska - syntynyt 1973 Oulussa, asuu ja työskentelee Helsingissä
• Kuvataiteilija Anssi Kasitonni - syntynyt 1978 Vilppulassa, asuu ja työskentelee Sahalahdella
• Valokuvataiteilija Pekka Luukkola - syntynyt 1968 Nurmijärvellä, asuu ja työskentelee Helsingissä

ADEL ABIDIN

”Kaikki tekemiseni perustuvat yleisesti ottaen ironiaan ja sarkasmiin. Tärkein ilmaisukeinoni on huumori”, Adel Abidin sanoo. Hänen taiteensa on avoimesti poliittista ja käsittelee yhteiskunnan ajankohtaisia kipupisteitä ja tietenkin elämää itseään.

Abidin löytää usein lähtökohtansa henkilökohtaisista muistoista ja kokemuksista, mutta toteuttaa teoksensa käsitteiden ja symbolien tasolla. Siksi ne myös avautuvat jokaiselle, historiasta ja kulttuuritaustasta riippumatta. Itseään Abidin luonnehtii globaaliksi nomadiksi: ”Minä kuulun aikaan, matkustan ajassa”.

TERIKE HAAPOJA

Terike Haapojan taiteessa lomittuvat kokemuksellinen maailmasuhde ja tieteellinen tieto. Uusi teknologia ja tieteelliset menetelmät ovat välineitä elämän peruskysymysten kuten muistin, luontosuhteen, kuolevaisuuden ja kanssaolemisen pohdintaan.

Vaikka tilalliset ja eri ilmaisukeinoja yhdistävät teokset pohjautuvat tutkimukseen ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön, Haapoja tuo mieleen runoilijan enemmän kuin taiteilijan tai tutkijan. Huolella viimeistellyt teokset jännittyvät sisäisen kokemuksen ja objektiivisen dokumentaation rajapinnalle, sinne missä poeettinen syntyy.

HANNALEENA HEISKA

”Miltä tuntuu olla joku muu”, Hannaleena Heiskan maalaukset ja videot kysyvät. Hänen teoksissaan toistuvat naamioidut ja tatuoidut hahmot ovat ihmisten ja eläinten yhdistelmiä ja identiteetiltään häilyviä. Maisema hahmojen ympärillä on unenomainen, utuinen ja samalla kirkas.

August Strindbergin mukaan runous syntyy siellä missä sisäiset näyt ja tietoinen todellisuus kohtaavat. Heiskan taiteessa tämä paikka on maalauksen pinta. Hänen maalinkäsittelynsä on yhtä aineetonta kuin hänen fantastiset kuva-aiheensa: herkkää, läpikuultavaa ja virtuoosimaisen tarkkaa.

ANSSI KASITONNI

Anssi Kasitonni tekee veistoksensa ja animaatioelokuvansa vaikeimman kautta. Taiteen ja huumorin yhdistäminen siten, että katsoja haluaa palata teoksen ääreen on temppu, jonka hallitsee vain harva. Hän on yksi harvoista.

”Tietokonehommiin en lähde”, Kasitonni sanoo. Poikamaiset ja loputtoman kekseliäät teokset ovat käsityötä toteutettuina niillä resursseilla ja materiaaleilla, jotka ovat käden ulottuvilla.

Kasitonni kuuluu sukupolveen, joka jo lapsuudessaan omaksui populaarikulttuurin sen kaikissa muodoissa. ”Mopon virittelystä on lyhyt matka kuvanveistoon.”

PEKKA LUUKKOLA

Pekka Luukkolan valokuvia yhdistää pyrkimys löytää uusia tapoja kuvata maisemaa ja ilmaista aikaa valokuvassa. Hänen kuvansa ovat suoria ja perustuvat kameran ominaisuuksiin, siihen että kamera näyttää maailmasta asioita, joita silmä ei osaa havaita.

Luukkolan teokset tuovat usein mieleen elokuvan, jossa filmi on pysähtynyt paikalleen ja koko pitkä kohtaus on tallentunut yhteen syvänsiniseen ruutuun. Näemme miten yö ja päivä lomittuvat toisiinsa ja ymmärrämme tulen piirtämien jälkien kertovan, että yöllisiä järvienselkiä pitkin on kulkenut joku.

Taiteilijaesittelyt: Timo Valjakka
Henkilökuvat: Sami Perttilä

Palkinnonjakomenettely

Vuoden 2011 palkinnonjaossa noudatetaan perinteistä menettelyä, jossa kaikki palkinnon saajasta päättävä asiantuntija tutustuu ehdokkaisiin ja näiden tuotantoon kevään aikana. Palkinto jaetaan loppukeväästä ja voittajan näyttely nähdään loppusyksystä Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä. Ars Fennica 2011 -kirja esittelee vain voittajan.

Ars Fennica

Henna Niemistö (1933-2004) ja Pertti Niemistö (1931-1999) perustivat nimeään kantavan kuvataidesäätiön syksyllä 1990. Säätiön tarkoituksena on edistää kuvataiteita, avata suomalaiselle kuvataiteelle uusia kansainvälisiä yhteyksiä ja innostaa taiteilijoita heidän luovassa työssään. Ars Fennica -palkinnon avulla haluaa Säätiö edistää suuren yleisön nykytaiteeseen kohdistaman kiinnostusta ja arvostusta.

Ars Fennica -palkintoja on tähän mennessä jaettu 19. Lisäksi on joinakin vuosina myönnetty stipendi tai elämäntyöpalkinto. Palkinnonjakomenettely on elänyt vuosien varrella. 1990-luvulla oli ehdokkaita enemmän. Toisaalta esittelivät näyttely ja kirja vain voittajan tuotantoa. Ensimmäisen kerran olivat kaikki ehdokkaat näyttelyissä ja julkaisussa vuonna 2003. Sittemmin on sovellettu eri vuosina erilaisia jakomenettelyjä ja näin tullaan varmasti jatkossakin tekemään.

Ars Fennica -palkinto myönnetään vuosittain yhdelle taiteilijalle tunnustukseksi korkeatasoisesta ja persoonallisesta luovasta työstä. Palkinnon suuruus on 34.000 euroa ja sille haetaan verovapaus.

Ars Fennica  2010

Ars Fennica 2010 –palkinnon sai tampereella asuva kuvataiteilija Charles Sandison. Hänen palkintonäyttelynsä nähdään Hämeenlinnan taidemuseossa 30.9.2011-31.1.2012 (alustavat päivämäärät).