Tampereen radiossa
Viime viikon torstaina minulle soitettiin YLE / Tampereen radiolta, ja kysyttiin tulisinko juttelemaan radioon taikuudesta ja kenties tekemään jonkun tempunkin.
Täysin radioamatöörinä (hah!) tietysti lupauduin, koska kaikki uusi on aina jännää ja kiinnostavaa.
Kauheasti ei jäänyt aikaa suunnitella taikuuksia, joten totesin että vanhassa vara parempi ja keep it simple stupid.
Radiossa oli jännittävää. Haastattelijani oli varsin mukavan lupsakka herrasmies nimeltä Seppo Lehtonen, ja salaa mietinkin kuinka paljon Seppo on nimestään kärsinyt. Sinälläänhän nimi on perinteinen ja hieno nimi, mutta muutama mätä muna tunnetusti pilaa koko sopan ja sittenhän se maistuu jo pahallekin. Vaikka -nen perässä pelastaakin, tulee se ehkä liian myöhään. Ihmiset ehtivät ajatella yllättävän nopeasti toisinaan.
Kuvittelin mielessäni sellaisen radiostudion, joita näkee televisiossa. Luultavammin talosta sellainenkin löytyy, mutta minut vietiin arvoni mukaisesti tupakkahuoneeseen haastattelua tekemään. Ehdin jo ihmetellä, miten tämä näin tupakalta liveksi luonnistuu, mutta ammattitaitoinen haastattelija oli varustautunut mystisillä lähettimillä. Kätevää, sanon minä. Kätevää.
Kymmenen minuuttia meni siivillä, turistiin niitä näitä, luin vähän haastattelijan ajatuksiakin. Lehtoselta meinasi päästä ruma sanakin, niin kovasti hän säpsähti kun kerroin hänelle asioita hänen pääkopan sisältä.
Lähetyksen jälkeen mentiin Sepon kanssa vielä YLE:n kahvitilaan, jossa tein temput parin viehättävän radiorouvan kanssa. Aamupäivä oli kaiken kaikkiaan varsin miellyttävä!
Radiokokemukseni oli siis ehdottoman positiviinen, joten kaikki vaan siitä radioon, jos Lehtonen soittelee!